Terveysviestintä, Viestinnän strategia ja suunnittelu

Hyvinvointialueet aloittavat – miten onnistuu viestintä?

Viime vuodet ovat osoittaneet, että kriisiviestinnästä on tullut osa organisaatioiden arkipäivää. Korona, Ukrainan sota, energiakriisi ja muut mullistukset ovat aikaansaaneet vaikutuksia, joista jokainen toimija on joutunut kriisiviestimään asiakkailleen, henkilöstölleen, alihankkijoilleen ja muille sidosryhmilleen.  

Kriisiviestinnän konkreettinen tekeminen on onneksi hälventänyt sen ympärillä ehkä aiemmin olleita epävarmuuden ja pelon tunteita. Osaltaan tässä on auttanut myös viestinnän merkityksen ja osaamisen kasvu. Hyvä kriisiviestintä kumpuaa hyvästä arkiviestinnästä ja sen ollessa kunnossa, kriisiviestintätoimet sekä muut häiriötilanteisiin liittyvät toimet sujuvat ilman ylimääräistä huolta ja hätääntymistä.

Sote-uudistus on ainutlaatuinen kriisi

Kriisi ei aina ole yllättävä tai äkillinen tapahtuma, vaan sen synty voidaan nähdä ennakolta ja siihen voidaan varautua. Muutos on aina myös kriisi. Muutos on harvoin helppoa, sillä uusi ja tuntematon aiheuttaa aina monenlaista huolta ja harmia. Muutosviestinnän tavoitteena on tehdä muutostilanteesta mahdollisimman sujuva ja tukea muutoksen johtamista.  

Suomessa on käsillä yhteiskunnallisessa mittakaavassa erittäin merkittävä muutos, kun sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastushuollon uudistus astuu kokonaisuudessaan voimaan vuoden 2023 alussa. Tätä muutosta on suunniteltu joidenkin laskelmien mukaan jopa yli 15 vuoden ajan, mutta vähintään kesästä 2021, kun eduskunta hyväksyi uuden lainsäädännön.  

Itse muutos tulee koskettamaan yli 200 000 työntekijää ja loppukäyttäjinä meitä jokaista suomalaista. 

Valmistelu on pitänyt sisällään muun muassa erilaisten järjestelmien yhteensovittamista, henkilöstön toimenkuvien ja vastuualueiden uudelleenorganisointia sekä hyvinvointialueisiin liittyvän päätöksentekotoiminnan aloittamista. Viimeisen puolentoista vuoden aikana valmisteluun on osallistunut tuhansia ihmisiä. Itse muutos tulee koskettamaan yli 200 000 työntekijää ja loppukäyttäjinä meitä jokaista suomalaista.  

Valmistelutyö testataan muutoksessa

Hyvinvointialueet ovat selkeästi ottaneet viestinnän vahvaksi työkalukseen, jolla muutosprosessia on ohjattu eteenpäin ja johtamista tuettu. Valmisteluprosessin aikana on tehty oppaita, esitteitä, videoita, paljon sosiaalisen median sisältöä sekä tuettu sisäistä viestintää antamalla eväitä esihenkilötyöhön. Useita hyvinvointialueita on jo ehditty brändäämäänkin; on luotu graafisia ilmeitä, uusia logoja ja ovatpa jotkut alueet saaneet uudet nimetkin.  

Sote-uudistus sekä hyvinvointialueiden toiminnan aloittaminen ovat kuitenkin muutoksina niin ainutlaatuisia ettei mikään määrä valmistelutyötä pysty poistamaan muutosvaiheeseen liittyviä riskejä. Miten järjestelmät toimivat? Saadaanko henkilöstön palkat maksettua? Löytävätkö asiakkaat tarvitsemansa palvelut? Miten yhteistyö eri yksiköiden välillä toimii?  

Aktiivisen ja kohderyhmien tarpeet huomioivan viestinnän avulla voidaan tukea sekä henkilöstön työtä että valmistaa asiakkaat kohtaamaan mahdolliset heitä koskevat viivästykset ja muutokset.  

Tähän muutostilanteeseen tulee valmistautua viestinnän kannalta kuten kriisiin. Media, kansalaiset ja monet muut tahot tulevat seuraamaan tapahtumia aktiivisesti. Kysymyksiä esitetään ja keskustelua käydään. Avainhenkilöiden tulee olla saatavilla yhteydenottoja varten, mutta myös asiakasrajapinnassa on muistettava, että henkilöstö tulee kohtaamaan paljon painetta. Aktiivisen ja kohderyhmien tarpeet huomioivan viestinnän avulla voidaan tukea sekä henkilöstön työtä että valmistaa asiakkaat kohtaamaan mahdolliset heitä koskevat viivästykset ja muutokset.  

Ymmärrystä, kärsivällisyyttä ja empatiaa tarvitaan varmasti puolin ja toisin, mutta vaikeimman hetkellä on hyvä muistaa, että tilanne tulee tasaantumaan. Tämän jälkeen on hyvä jatkaa laadukkaan ja monipuolisen viestintätyön tekemistä.

Arkistot

Uutiskirje

Kerromme kavereille, miten viestintä tekee elämästä parempaa.