Mielikuvia uudelleen rakentamassa

Hyvä kello kauas kuuluu, paha vielä kauemmas. Negatiivisuus saa monesti positiivisuutta enemmän ilmatilaa. Hyvästä kokemuksesta kerrotaan kolmelle, huonosta yhdelletoista. Tyytymätön asiakas valittaa suureen ääneen, seuraava liittyy kuoroon – ja myrsky on noussut. Tummanpuhuva pilvi roikkuu niskassa ja taivas salamoi. Lähtökohdat viestinnälle ovat synkät. 

Mielikuvat syntyvät tyypillisesti havaintojemme ja kokemustemme pohjalta, mutta niiden syntyyn vaikuttavat myös muut tekijät – olemmehan osa sosiaalista kulttuuria. Mielikuvia muodostaessamme yhdistelemme tieten tahtoen tai tahtomattamme asioita toisiinsa. Pakkaa sekoittavat myös sosiaalisen median jätit, jotka päättävät algoritmeillaan siitä, mitä viestejä näemme ja kuka saa viesteilleen eniten näkyvyyttä. Huonot mielikuvat voivat onneksi kohentua uusien kokemusten ja havaintojen myötä. 

Mielikuvia muodostaessamme yhdistelemme tieten tahtoen tai tahtomattamme asioita toisiinsa.

Sanotaan, että jokaista negatiivista uutista kohtaan tarvitaan kolme positiivista. Ja kukapa kissan häntää nostaisi, jos ei kissa itse? Vaikka suomalaisuuteen perinteisesti kuuluu, että vaatimattomuutta pidetään suurena hyveenä ja itsensä kehumista syntinä, pitääkö sen kuitenkaan olla niin?  

Brändi on mielikuva, jota voi tietoisesti rakentaa. Näin pääsee vaikuttamaan siihen, millaiseksi kuva muodostuu. Aina rakentamisen perustukset eivät ole ihanteelliset. Hyvinvointialueet aloittivat vuoden vaihteessa toimintansa jo valmiiksi negatiivisessa ilmapiirissä. Ihmisten mielikuviin oli vaikuttanut pitkä sote-uudistusprosessi, poliittisen kentän kärhämät ja muutosvastarinta. Parhaimmillaan mielikuvat olivat neutraaleja.

Brändi on mielikuva, jota voi tietoisesti rakentaa.

Kiertävillä huhuilla on usein totuuden perää, mutta yleensä ne eivät ole koko totuus. Ihmisiä ei voi kuitenkaan syyttää vääristä mielikuvista. Mielikuvat ovat aina henkilökohtaisia ja syntyvät omien kokemusten myötä. 

Viestinnän ilmatila haltuun

Hyvinvointialueiden brändin kohentaminen edellyttää pitkäjänteistä ja sinnikästä viestintää. Isoissa muutos- ja murrostilanteissa on entistä tärkeämpää luoda viestinnän suunnitelma ja toteuttaa sitä järjestelmällisesti – muuttuviin tilanteisiin mukautuen. 

Viestitään avoimen rehellisesti, mikä säilyy, mikä muuttuu, miksi se muuttuu ja miten se muuttuu.

Hyvinvointialueilla on mahdollisuus laittaa omat mediat kuntoon, panostaa innostaviin ja houkutteleviin sisältöihin sekä ottaa tavaksi levittää myönteistä viestiä aktiivisesti toistaen. Viestitään avoimen rehellisesti, mikä säilyy, mikä muuttuu, miksi se muuttuu ja miten se muuttuu. Jos jokin ei toimi, siitä pitää kertoa heti ja laittaa asia kuntoon. Kerrotaan onnistumisista ja toiminnan parannuksista. 

Hyvinvointialueilla tehdään päivittäin hienoja asioita, joista kertoa suurelle yleisölle. Hyvä esimerkki hyvinvointialueen onnistuneesta uudistuksesta on vastuuhoitajajärjestelmä: monet ikäihmiset ja diabeetikot ovat kiitelleet toimintaa, mutta suuri yleisö ei ole koskaan moisesta kuullutkaan. Kannustetaan ihmisiä jakamaan positiivisia kokemuksiaan – muuallakin kuin läheistensä kuolinilmoituksissa. 

Joku sen ilmatilan nimittäin valtaa, jos ei organisaatio itse.  

Ahkerasti viestimällä ja osallistumalla sosiaalisen median keskusteluihin saadaan otettua ilmatilaa haltuun. Joku sen ilmatilan nimittäin valtaa, jos ei organisaatio itse.  

Hyvä ruokkii hyvää

Positiivisuus on meille kaikille hyväksi, autetaan siis toinen toisiamme. Hyvinvointialueilla, kunnilla, järjestöillä ja yrityksillä on yhteiset tavoitteet lisätä hyvinvointia ja ennaltaehkäistä pahoinvointia. Vaikutetaan yhdessä asenteisiin, avataan ja avarretaan ajattelua, lisätään tietämystä.   

Viestintä ei ole yksin oikotie onneen, mutta se auttaa tuomaan mielenrauhaa muutokseen ja murrokseen. Jos organisaatio ei itse viesti pinnalla olevista asioista, puskaradio pitää kyllä huolen, että viestinnän tyhjiö täyttyy nopeastikin. Omalla aktiivisella viestinnällä voi vaikuttaa siihen, millaisia viestejä ne ovat. 

Omalla aktiivisella viestinnällä voi vaikuttaa siihen, millaisia viestejä ne ovat. 

Annetaan tuulen puhdistaa mainetta. Kun nähdään hyvää ja tehdään hyvää, viestitään hyvästä – ja laitetaan hyvä kiertämään. Annetaan hyvän kellon kuulua kauemmas.