Ajantasaista ja luotettavaa terveysviestintää

Valtaosa suomalaisista on joskus päätynyt etsimään terveyttä koskevaa tietoa internetistä. Tiedonhaku osoittaa, että ihmiset ovat kiinnostuneita omasta hyvinvoinnistaan. Omaehtoisessa tiedonhaussa on myös huonot puolensa – etenkin, jos päätyy huomaamattaan vanhentuneen tai väärän tiedon lähteille. 

Internetiin tallennettu terveyttä koskeva tieto on helposti suuren yleisön saavutettavissa. Lääketiede arkipäiväistyy, kun kuka tahansa voi lukea sairauksien oireista, diagnoosi- ja hoitokeinoista käden käänteessä nappia painamalla. Terveyttä koskeva tiedonhaku ei ole kuitenkaan uusi ilmiö – sen tavat ovat vain muuttuneet. Aiemmin terveyttä koskevaa tietoa saatettiin hakea kirjahyllystä, ja paremman tiedonlähteen puuttuessa neuvoja voitiin kysyä myös naapurilta, kansanparantajalta tai kuka ties mistä. 

Lääketiede arkipäiväistyy, kun kuka tahansa voi lukea sairauksien oireista, diagnoosi- ja hoitokeinoista käden käänteessä nappia painamalla.

Laadukas, luotettava ja vastuullinen hyvinvointiin ja terveyteen liittyvä sisältö perustuu tutkittuun tietoon, huolella valittuihin lähteisiin tai alan asiantuntijan kertomaan tietoon.  

Tiedon etsimisessä ongelmaksi voikin muodostua se, että luotettavan ja ajantasaisen tiedon lisäksi internet on pullollaan niin tahattomasti tuotettua virheellistä tietoa kuin luotettavan oloisilla sivustoilla tahallisesti levitettyä disinformaatiotakin. Terveyden edistämisen aineistot myös vanhenevat, kun tutkimustieto tarkentuu ja kansalliset suositukset uudistuvat. 

Vastuullisen, ajantasaisen ja luotettavan terveysviestinnän tuottamisessa terveysviestinnän tekijöiltä vaaditaan siis tarkkuutta, ja aineistoja käyttäviltä asiantuntijoilta sekä tietoa etsiviltä maallikoilta lähdekriittisyyttä ja informaatiolukutaitoa.  

 

Valtaosa suomalaisista hakee sairauksia, ravitsemusta tai terveyttä koskevaa tietoa

Tilastokeskus on vuodesta 2013 alkaen kerännyt tilastotietoa siitä, kuinka moni suomalainen on etsinyt internetistä tietoa sairauksista, ravitsemuksesta tai terveydestä kolmen kyselyä edeltäneen kuukauden aikana. Trendi on kasvava: vuonna 2013 osuus oli 56 prosenttia suomalaisista ja vuonna 2022 jo 76 prosenttia suomalaisista. Erityisesti alle 55-vuotiaiden keskuudessa tiedonhaku oli hyvin yleistä: heistä yli 85 prosenttia oli hakenut tällaista tietoa. Mielenkiintoista olisi selvittää, moniko heistä on löytänyt ajantasaista ja luotettavaa tietoa ja paljonko haaviin on tarttunut pelkkää huuhaata.  

Väistämätöntä on, että omaehtoinen tiedonhaku on tullut jäädäkseen. Oma-aloitteinen diagnosointi voi aiheuttaa turhaa huolta ja ahdistusta, mutta tiedonhaussa on myös hyviä puolia. Se nimittäin osoittaa, että ihmiset ovat kiinnostuneita omasta ja läheistensä terveydestä ja hyvinvoinnista. Tiedonhaku ei kuitenkaan riitä vaikuttavan ja turvallisen hoidon saamiseksi, sillä moni tieto on hyödytöntä ilman ammattilaisen tulkintaa. Toisaalta on huomattu, että lääkärin vastaanotolle saapuva potilas voi olla myös vastaanottavaisempi Käypä hoito -suositusten mukaisille hoito-ohjeille, kun hänellä on jo valmiiksi luotettavaa tietoa sairaudestaan. Luotettavalle ja helposti saavutettavalle terveysviestinnälle on siis kysyntää. 

Vuonna 2022 yli 85 prosenttia alle 55-vuotiaista suomalaisista oli hakenut tietoa sairauksista, ravitsemuksesta tai terveydestä kolmen edeltävän kuukauden aikana. 

 

Luotettavaa tietoa terveydestä

Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen kannalta parasta olisi, jos tiedonhakijat päätyisivät joko suoraan, hakukoneen tai vaikkapa sosiaalisen median kanavien kautta luotettaville sivustoille. Selvää on, että kaiken väärän tiedon poistaminen internetistä on mahdotonta, joten tärkeäksi osoittautuu se, että terveysalan ammattilaiset tuottavat omiin viestinnän kanaviinsa luotettavaa ja ajantasaista tietoa. Mitä aktiivisemmin ja kattavammin luotettavaa sisältöä tuotetaan, sitä paremmin taklataan mahdollisuudet ajautua ei-luotettavan tiedon äärelle. 

Mitä aktiivisemmin ja kattavammin luotettavaa sisältöä tuotetaan, sitä paremmin taklataan mahdollisuudet ajautua ei-luotettavan tiedon äärelle. 

Vaikka lääkärin sanaan lähtökohtaisesti luotetaan, nykyisessä 2020-luvun mediaympäristössä asiantuntijuus on yhä useammin ansaittava. Se edellyttää myös terveydenhoitoalan asiantuntijalta oikeanlaista ja vakuuttavaa viestintää sekä vuorovaikutusta. Viestin on oltava oikeanlaisena, oikeassa kanavassa oikeaan aikaan, jotta se tavoittaisi potentiaaliset lukijat. Tässä apuna voi toimia esimerkiksi suunnitelmallinen someviestintä ja hakukoneoptimointi. 

Terveyteen ja hyvinvointiin liittyvä viestintä on taitolaji, jossa Kumppania on omimmillaan. Me Kumppaniassa elämme vahvasti ajassa ja seuraamme arjen ilmiöitä sekä terveys- ja hyvinvointialan megatrendejä ja kehitystä. Kun olet aikeissa tuottaa kohderyhmällesi ajantasaista, ymmärrettävää ja laadukasta tietoa terveydestä, me autamme mielellämme!