Hyvinvointialueiden käynnistäminen vaatii vahvaa viestintää

Hyvinvointialueiden perustaminen on valtava yhteiskunnallinen uudistus, joka vaatii minkä tahansa muutoksen tavoin vuorovaikutteista, ymmärrettävää ja jatkuvaa viestintää. Viestinnällä vähennetään muutokseen liittyviä huolia ja edistetään positiivista asiakas- ja työpäiväkokemusta.

Ensi vuonna 21 hyvinvointialuetta aloittaa toimintansa Suomessa. Hyvinvointialueet ovat kunnista ja valtiosta erillisiä julkisoikeudellisia yhteisöjä, joiden tärkein tehtävä on vastata sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä pelastustoimen järjestämisestä omalla alueellaan.

Suunnitelmallisessa viestinnässä ydinviestit, kanavat ja keinot on valikoitu huolellisesti kohderyhmät huomioiden. Huolellisesti suunniteltua viestintää tarvitaan lähes kaikkialla, erityisesti hyvinvointialueiden perustamisen kaltaisissa suurissa muutoksissa.

– Viestinnän keinoin lisätään ymmärrystä, mistä muutoksessa on kyse ja mitä se tarkoittaa eri kohderyhmille. Meillä ihmisillä on taipumus olla huolissaan asioista muutosten keskellä ja viestinnän keinoin on tarkoitus vähentää huolia ja lisätä muutosmyönteisyyttä, selventää Kumppanian johtava asiantuntija Pia Hirvonen.

Huolellisesti suunniteltua viestintää tarvitaan lähes kaikkialla, erityisesti hyvinvointialueiden perustamisen kaltaisissa suurissa muutoksissa.

 

Hyvä työntekijäkokemus luo hyvää asiakaskokemusta

Kun viestintää suunnitellaan, asetutaan kohderyhmän saappaisiin. Lähestymällä asiaa vastaanottajien näkökulmasta voidaan valita onnistuneesti oikea-aikaiset viestit sekä kanavat kullekin kohderyhmälle ja vaikutetaan positiivisesti asiakas- ja työntekijäkokemukseen.

Hyvinvointialueilla on paljon erilaisia kohderyhmiä: meitä tavallisia ihmisiä asiakkaina, henkilökunnan edustajia eri organisaatoissa sekä yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoita kumppaneina. Yksilö voi edustaa useampaa viestinnän kohderyhmää, jonka vuoksi on tärkeää, että kaikki muutokseen liittyvät viestit ovat linjassa.

– Kuntalainen voi olla töissä vaikkapa kunnan terveydenhuollossa, jolloin hän edustaa asiakkaan ja työntekijän rooleja. Kun kuntien sote-henkilöstölle viestitään muutoksesta selkeästi, luodaan kokonaisvaltaista ymmärrystä, jota jokainen muutokseen liittyvä yksilö voi viedä eteenpäin tahollaan. Selkeä henkilöstöviestintä lisää ymmärrystä myös asiakasrajapintaan.

Hyvinvointialueilla on paljon erilaisia kohderyhmiä: meitä tavallisia ihmisiä asiakkaina, henkilökunnan edustajia eri organisaatoissa sekä yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoita kumppaneina.

Hyvinvointialueiden viestinnän pitää tavoittaa eri sukupolvien edustajat, minkä vuoksi samat viestit ja kanavat eivät toimi kaikille.

– Ihmisillä on erilaisia kyvykkyyksiä vastaanottaa ja käsitellä viestejä, ja se pitää huomioida viestinnän suunnittelussa. Ydinviestit, joita hyödynnetään ja toistetaan mukautetusti sekä riittävän usein eri kanavissa, jotta jokainen varmasti vastaanottaa viestin. Niin, ja ymmärrettävässä muodossa, Hirvonen toteaa.

Viestintää on harvoin liikaa

Muutosta tekemässä olevat henkilöt käsittelevät asiaa päivät päästään, ja sortuvat helposti ajattelemaan asian olevan jo kaikkien tiedossa, kun se on jo itselle ilmiselvää.

– Yleensä kun asia tulee itseltä korvista ulos, on viestintä vastaanottajien näkökulmasta vasta alkuvaiheessa. Viestinnän jatkuvuus, toisto ja moninaisuus ovat tärkeitä muutosviestinnän peruselementtejä, muistuttaa Hirvonen.

Viestinnällä luodaan yhteistä ymmärrystä siitä, mitä tapahtuu missäkin vaiheessa muutosta ja miksi. Onnistunut muutosviestintä innostaa ja motivoi uuteen sekä luo turvallista ilmapiiriä.

Kumppania on erikoistunut sosiaali-, terveys- ja hyvinvointitoimialalle. Meiltä löytyy vuosien kokemus sote- ja kuntasektoreista – autamme muutoksen läpi. Ota yhteyttä.