Yrityksen kassan tilanne on todennäköisesti hyvinkin tarkasti selvillä, mutta entäpä, kuinka on aineettoman pääoman laita. Miltä näyttää esimerkiksi yrityksenne sosiaalisen pääoman saldo?
Yritysten aineettoman pääoman ja siitä huolehtimisen merkitys liiketoiminnan kannattavuuden kannalta kasvaa asiantuntijatyön ja markkinoiden palvelullistumisen kanssa samaa tahtia. Toisin sanoen, kun yrityksen suurimmat investoinnit ovat kiinni tekijöissä ja osaamisessa, myös yrityksen menestys on sidottu aineettomaan pääomaan. Tällöin ihmisistä, osaamisesta, yrityskulttuurista ja työn teon rakenteista huolehtiminen on yritystoiminnan jatkuvuuden elinehto.
Miten aineetonta pääomaa vaalitaan? Työhyvinvoinnin professori Marja-Liisan Mankan mukaan arvostavalla henkilöstöpolitiikalla ja henkilöstön työhyvinvoinnista huolehtimalla. Jo perinteinen mututuntuma kertoo jo paljon. Millaista meillä on olla töissä, kuinka ihmiset voivat ja kuinka yhteistyö sujuu? Tukevatko työn fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen ulottuvuus työstä suoriutumista ja sen mielekkyyttä? Aistihavaintoja tukemaan tarvitaan kuitenkin tuntumaa todentavia mittareita.
Sosiaalinen pääoma kannattelee
Meillä Kumppaniassa aineetonta pääomaa mitataan säännöllisesti. Työn imua seurataan viikoittain automatisoidusti Emooter-palvelulla ja kattavamman kokonaiskuvan saamme kerran vuodessa toteutettavalla työhyvinvointikyselyllä. Tuoreimpana aineettoman pääoman seurantatoimena aloitimme sosiaalisen pääoman kartoittamisen. Yhteisön toimivuutta, sosiaalista tukea ja esimies–alaissuhteita kartoittava ketterä pulssikysely on omiaan työyhteisössä, jossa työskennellään paljon etänä ja toimitaan melko itsenäisesti.
Työn sosiaalinen ulottuvuus on yksi tärkeistä työn imua tukevista työn voimavaroista. Hyvä sosiaalinen pääoma suojaa myös työuupumukselta. Aikataulupaineissa ja päällekkäisten projektien keskellä on äärimmäisen tärkeää kokea, että esimerkiksi fyysisestä välimatkasta huolimatta työyhteisön ja tiimin tuki kannattelee.
Viimeisimmän mittauksen valossa meillä kumppiksilla on melkoisen mukava tilanne sosiaalisesta näkökulmasta. Erityisen hienolla tolalla on vertikaalinen eli esimiehen ja työntekijöiden välinen sosiaalinen pääoma. Olemme hyvin yksimielisiä siitä, että esimieheen voi luottaa, esimies kohtelee alaisiaan ystävällisesti ja huomaavaisesti sekä kunnioittaa työntekijöiden oikeuksia. Myös horisontaalinen eli työntekijöiden välinen sosiaalinen pääoma on kelpo tolalla.
Inhimillistä pääomaa kehitetään yhdessä
Mittaaminen on kuitenkin vasta alku. Data itsessään ei ole minkään arvoista, jos sitä ei analysoida tai hyödynnetä kehittämisessä. Säännöllinen mittaaminen on kuitenkin ainut tapa todentaa yrityksen aineettoman pääoman tilaa ja tunnistaa varhain siinä tapahtuvia muutoksia. Kun me nyt Kumppaniassa esimerkiksi tiedämme, että työyhteisön kokemuksen mukaan meillä on hieman petrattavaa toistemme ajan tasalla pitämisessä ja keskinäisten kehitysehdotusten huomioon ottamisessa, meillä on samalla yhteisesti määritetyt kehittämiskohteet, joihin jokainen voi myös itse omalla toiminnallaan vaikuttaa.
Kun kyse on aineettoman pääoman hellimisestä ja huoltamisesta, vain yhteistyöllä ja tasavertaisella osallisuudella saadaan kestäviä tuloksia aikaan. Työyhteisöissä kun tupataan olemaan matkalla yhteiseen päämäärään.
Kaivataanko teillä apua työhyvinvoinnin strategiseen kehittämiseen ja henkilöstön osallistamiseen? Me autamme mielellämme.
Viittaus: Manka, Marja-Liisa & Manka, Marjut (2016)Työhyvinvointi. Helsinki: Talentum Pro.
Kuva: Dreamstime
