Milleniaalit eli 2000-luvulla täysi-ikäistyneen Y-sukupolven edustajat muuttavat tapamme katsoa maailmaa. Eikä siinä suinkaan vielä kaikki.
”Äiti, minä haluan linssipataa!” 2-vuotias ilmoitti yhtenä tavallisen erityisenä maanantai-iltana. Hetkeä aiemmin sama poikalapsi oli kantanut ovesta sisään nukkevauvansa, joka oli tietenkin kulkenut mukana päivän touhuissa. Tietämättään taapero teki näkyväksi muutoksen, joka on kaikkialla.
Tällä hetkellä on vaikea välttyä kuulemasta, miten me milleniaalit mullistamme työelämän, syntyvyystilastot, asiakaspalvelun, koulutuksen ja mitä nyt minäkin päivänä ehdimme. Hyvä niin, sillä mullistuksen tarpeessa olevat asiat eivät ole maailmasta ihan heti loppumassa.
Muutos tapahtuu nyt, vaikka väkisin.
Käytännön esimerkki: Lumikasojen keskellä on tullut viime päivinä ihmeteltyä, miksei etätyö villasukat jalassa ole tällaisissa talvioloissa vallitseva normi. Lähes jokaisella työntekijällä lienee nykyään toimiva internetyhteys. Miksi kankeita rakenteita pitäisi ylläpitää vain rakenteiden mieliksi?
Milleniaalin näkökulmasta on myös älytön ajatus, että jokin vastuuttomasti toimiva yritys olisi hengissä vielä kymmenen vuoden päästä. Muutos tapahtuu nyt, vaikka väkisin.
Kaikki maailman ongelmat
Pääsin pari viikkoa sitten kuuntelemaan valloittavan energistä Linda Liukasta, joka viittasi kiinnostavaan tutkimustulokseen. Sen mukaan ennen 30 ikävuoden rajapyykkiä kaikki uudenlainen teknologia on ihmisestä kiinnostavaa ja siistiä, kun taas yli 30-vuotiaille kyllästyspiste on tullut täyteen ja kaikki uusi on lähtökohtaisesti uhkaavaa tai ainakin turhaa.
Liukkaalla oli toinenkin pysäyttävä, teknologian laeista inspiroitunut teesi: Kaikki maailman ongelmat ovat vain nippu pieniä ongelmia yhdessä. Ajatus on voimauttava – eihän tässä sitten muuta kuin kääritään hihat ja aletaan hommiin!
Me milleniaalit olemme kiinnostuneempia vaikutuksista ja ideologioista kuin esimerkiksi rahasta – osittain siksi, että meidän on pakko. Toisaalta olemme lyhytjännitteisyydestämme ylpeitä ja syöksymme tilaisuudesta toiseen – koska meillä on siihen mahdollisuus.
Ennen ehkä riitti, kun oli saavutettu asia X. Meille ei riitä mikään, eikä se ole välttämättä huono asia.
Kohta mennään
Meidät milleniaalit olisi kiva sivuuttaa, mutta vielä helpommin unohtuu tuo linssipataa nautiskeleva sukupolvi. Siis nämä vaahtosammuttimet, joille kasvisruoka on vain ruokaa, kaikenväriset kaverit vain kavereita ja vanhemmat sukupuolesta riippumatta yhtä luotettavia hoivan tuottajia.
Veikkaan, että viimeistään tälle sukupolvelle hölmöt rakenteet ovat nimenomaan vain hölmöjä rakenteita. Linda Liukkaan mukaan heille tulee myös olemaan käsittämätön ajatus, että joku meistä joskus valmistui jostain. Koko elämän jatkuva oppiminen on kaiken edellytys.
Lopulta me milleniaalit olemmekin vain välivaihe kohti vielä suurempaa muutosta. Siksi nyt alkaa olla kiire. Maailma, työelämä ja asiakaskokemus muuttuvat, kun niitä muutetaan – ja muistetaan kertoa siitä muille.
Onko milleniaaleista vaikea saada otetta? Anna meidän Jennin auttaa. Lukuisia ylistäviä palautteita kerännyt Vaikuttavan asiakaspalvelun anatomia -valmennus herättää ja innostaa. Myös sen säntäilevän milleniaalin.
Kuva: Dreamstime
