Ovatko tavoitteet kaikille selvät? Tuntuuko työ merkitykselliseltä?

Johtaminen on palvelutehtävä, jossa viestinnän tärkeä tehtävä on vastata tiedon tarpeisiin sekä osoittaa arvostusta ja ilmaista odotuksia. Viestintä ja johtaminen kulkevat siis käsi kädessä, mutta viestintä jatkaa siitä, mihin johtaminen jää, kun johtaja poistuu paikalta. 

Siellä missä on ihmisiä, tarvitaan viestintää. Se on keskeinen osa organisoitua toimintaa. Nalle Puh kuvaa organisaation näin: ”Se tarkoittaa sitä, että kaikki eivät etsi samasta paikasta samaan aikaan.”  

Nalle Puh kuvaa organisaation näin: ”Se tarkoittaa sitä, että kaikki eivät etsi samasta paikasta samaan aikaan.”  

Johtajan rooli 

Viestintää pitää organisoida. Roolit ja vastuut pitää määritellä. Yrityksen omien medioiden, kanavien ja keinojen pitää ulottua tavoittamaan kaikki tehtävästä riippumatta. Johtajan tehtävä on varmistaa, että muilla on mahdollisuus toteutua. Kysymys on siis ihmisistä, ajasta, osaamisesta, viestinnän työkaluista ja rahasta. Tarpeita on ehdottomasti enemmän kuin resursseja, mutta ilman resursseja viestintää ei ole edes auttavalla tasolla. 

Toinen tärkeä tehtävä on johtaa avointa ja esimerkillistä viestintäkulttuuria ja maineen hallintaa. Yrityksen julkisuuskuva ei ole yksin viestijöiden vastuulla – se rakentuu kaikissa niissä pisteissä, missä ihmiset kohtaavat yrityksen. 

Johtajan tehtävä on varmistaa, että muilla on mahdollisuus toteutua.

Kolmas tehtävä on johtaa viestintää, eli johtaa toimintaa. Kysymys on siis viestinnän sisällöistä. Mitä johtolauseet tarkoittavat käytännössä? Sisältöä on valotettava kohta kohdalta, vaihe vaiheelta ja tilanne kerrallaan läpi vastaanottajan näkökulmasta. Samalla on seurattava henkilökunnan reaktioita ja opittava vastaamaan henkilökunnan odotuksiin. Paljon puhutaan dialogisuudesta, vuorovaikutteisuudesta ja osallistavuudesta.   

Menestystekijä ja muutosvoima 

Viestintä on menestymisen elinehto. Se synnyttää mielipiteitä ja ajatuksia, ja sen pyrkimyksenä on vaikuttaa toimintaan. Viestintä ei ole vain prosessiteknistä tiedon kulkua, eikä pelkästään merkityksiä synnyttävää mielikuvien ja tunnelmien rakentamista. Viestintä varmistaa, että asiakassuhteet ja ihmisten välinen yhteistyö nauttivat luottamusta. Luottamus syntyy lupauksista, joita organisaatio aikoo lunastaa ja viestinnällään myös todentaa. Viestintä on kanssakäymistä. 

Suurelta osin viestintä on organisaation tehtävän ympärillä pyöriviä pääviestejä, vuoropuhelua ja niiden jatkuvia prosesseja. Tarvitaan suunniteltua ja ennakoitua toimintaa, jolla on tavoitteet. 

Luottamus syntyy lupauksista, joita organisaatio aikoo lunastaa ja viestinnällään myös todentaa.

Viestintä välittää merkityksiä. Viestintä sitoo yhteen organisaation arvot, mission ja vision sekä käytännön toimenpiteet. Viestinnän kunnianhimoinen päämäärä on tyypillisesti se, että vision toteutuminen on jokaisen sydämen asia. 

Viestinnällä luodaan me-henkeä. Se syntyy, kun yksittäiset ihmiset nähdään osana yhteisöä. Yhdessä tekeminen on voima, joka pitää ymmärtää johtamisen kenties arvokkaimpana työkaluna. Sitä kutsutaan myös muutosvoimaksi.   

Viestinnällä muovataan mainetta. Tehdään arvoa ja arvostuksia näkyväksi. Houkutellaan asiakkaita ja osaajia yhteisen asian äärelle palvelemaan organisaation tehtävää ja tarkoitusta. 

Myös laki velvoittaa viestimään monenlaisista asioista.