Ensimmäisellä työviikollani Kumppaniassa silloinen toimitusjohtaja Susanna Kallama antoi minulle ohjeen, joka kuulosti enemmän uhkaukselta kuin viestintävinkiltä.
“Kill your darlings.”
Muistan edelleen, miltä absurdi lause tuntui siinä hetkessä. Olin juuri aloittanut uudessa työssä, yrittänyt näyttää mahdollisimman fiksulta ja kirjoittaa mahdollisimman hyviä tekstejä. Ja sitten sain käytännössä ohjeen poistaa juuri ne kohdat, joista itse pidin kaikkein eniten.
Onneksi ketään ei tarvinnut murhata. Kyse oli tekstistä. Ja tarkemmin sanottuna niistä kohdista, joihin kirjoittaja itse rakastuu kaikkein eniten. Usein juuri niistä. Sellainen erityisen hieno lause. Nerokkaalta tuntuva vertaus. Hauska sivupolku. Kappale, jonka kirjoittamiseen meni puoli tuntia ja jota jää itse lukemaan tosi tyytyväisenä. Ja sitten joku sanoo: “Poistetaan tämä.”
(Ja kyllä, syyllistyn itsekin edelleen välillä aivan liian pitkiin teksteihin, joten koita silti jaksaa lukea tämä loppuun!)
“Todellisuudessa aika moni teksti paranee lyhentämällä.”
Ajattelin, että hyvä teksti syntyy lisäämällä. Että mitä enemmän näkökulmia, taustaa, perustelua ja hienoja ajatuksia, sitä parempi lopputulos. Todellisuudessa aika moni teksti paranee lyhentämällä. Erinomainen neuvo, ota sinäkin siitä koppi.
Viestinnässä näkee jatkuvasti tilanteita, joissa pidetään väkisin kiinni asioista, koska niiden tekemiseen on käytetty aikaa tai vaivaa. Tai koska joku tykkää niistä itse todella paljon.
Syntyy esityksiä, joissa on 42 kalvoa, artikkeleita kahdella eri pääviestillä ja aikajana vuodesta 2017. Tai verkkosivuteksti, jossa yritetään kerralla kertoa kaikki palvelut, kaikki toimialat, kaikki osaaminen, kaikki arvot, kaikki historiat ja vähän vielä sitäkin, millaista kahvimaitoa toimistolla juodaan. Lopputulos on yleensä se, että mikään ei nouse esiin.
“Kill your darlings” ei tarkoita sitä, että kaiken pitäisi olla kliinistä tai persoonatonta. Päinvastoin. Persoonallisuus saa näkyä. Tekstissä pitää olla rytmiä, näkemystä ja toisinaan vähän vinoakin kulmaa. Mutta kaiken pitäisi palvella sitä varsinaista asiaa.
Joskus se poistettava kohta on oikeasti hyvä. Se ei vain kuulu juuri tähän tekstiin. Tai tähän hetkeen. Tai tähän yleisöön.
