Brändi, Sisällöntuotanto ja julkaisut, Viestinnän strategia ja suunnittelu

Integraatioviestintä on paljon muutakin kuin yrityskaupasta kertomista

Yrityskaupan toteutuminen on iso hetki. Sopimukset on allekirjoitettu, uusi organisaatiorakenne alkaa hahmottua, ja tulevaisuuden tavoitteet ovat selvillä. Ainakin johdolla. 

Henkilöstön arjessa tilanne voi näyttää aivan toiselta. Kuka on uusi esihenkilöni? Muuttuvatko työtehtäväni? Mitä tapahtuu tutuille toimintatavoille? Entä asiakkaille, jotka haluavat tietää, jatkuuko yhteistyö entiseen tapaan? 

Yrityskauppa voidaan toteuttaa yhdessä päivässä. Kahden yrityksen yhdistyminen vie huomattavasti pidempään ja vaatii onnistunutta integraatioviestintää. 

Integraatio näyttää erilaiselta eri näkökulmista 

Yritysjohdolle integraatio voi tarkoittaa kasvua, uusia markkinoita, synergiaetuja ja strategian toteuttamista. Henkilöstölle sama muutos voi tarkoittaa uutta työkieltä, vieraita järjestelmiä, muuttuvia vastuita ja epävarmuutta omasta tulevaisuudesta. 

Asiakas puolestaan saattaa olla kiinnostunut vain yhdestä asiasta: saanko jatkossakin vähintään yhtä hyvää palvelua? 

Ostavan yrityksen näkökulmasta integraation suunta voi olla hyvinkin selvä. Ostetun yrityksen henkilöstölle sama muutos voi tarkoittaa luopumista tutuista toimintatavoista, omasta identiteetistä ja joskus myös vaikutusmahdollisuuksista. Siksi onnistunut integraatio ei ole vain uusien toimintatapojen käyttöönottoa, vaan myös sen ymmärtämistä, mistä ihmiset kokevat joutuvansa luopumaan. 

Integraatioviestinnän ensimmäinen tehtävä on ymmärtää erilaiset näkökulmat.

Integraatioviestinnän ensimmäinen tehtävä on ymmärtää erilaiset näkökulmat. Ei riitä, että johto kertoo, miksi yrityskauppa on järkevä. On pystyttävä osoittamaan, mitä muutos tarkoittaa eri ihmisille ja miten se vaikuttaa heidän arkeensa. Tämä edellyttää viestinnältä paljon muutakin kuin hyvää kirjoittamista. Tarvitaan liiketoiminnan ymmärrystä, sidosryhmien kuuntelemista ja kykyä tunnistaa kysymyksiä, joihin kukaan ei vielä osaa vastata. 

Kulttuurierot tulevat vastaan yllättävissä paikoissa 

Kansainvälisissä integraatioissa osataan usein odottaa kulttuurierojen tuomia haasteita. Kulttuurieroon ei kuitenkaan tarvita valtameren ylittämistä. Kaksi suomalaista yritystäkin voi olla toimintatavoiltaan hämmästyttävän erilaisia. 

Toisessa päätökset syntyvät nopeasti keskustellen. Toisessa valmistellaan huolellisesti ja edetään sovittujen hyväksyntäketjujen kautta. Toisessa esihenkilöä haastetaan avoimesti, toisessa sitä ei pidetä sopivana. Kumpikaan toimintatapa ei välttämättä ole väärä. Mutta jos eroja ei tunnisteta, syntyy helposti väärinkäsityksiä. 

Joskus näennäisen pieni muutos vaikuttaa yllättävän paljon.

Joskus näennäisen pieni muutos vaikuttaa yllättävän paljon. Esimerkiksi yhteisen työkielen vaihtuminen voi muuttaa kokousten dynamiikkaa. Ihminen, joka on omalla äidinkielellään nopea, hauska ja vakuuttava, saattaa vieraalla kielellä jäädä taka-alalle. Joku toinen puolestaan löytää aivan uudenlaisen roolin. Kielitaidon lisäksi on kyse siitä, kenen ääni kuuluu ja kuka pääsee vaikuttamaan. 

Olen saanut tarkastella integraatioita monesta näkökulmasta – sekä yhdistyvien yritysten sisältä että ulkopuolisena kumppanina. Näistä kokemuksista ja integraatioiden joskus yllättävistäkin kulttuurieroista kirjoitin myös LinkedInissä. 

Onnistunut integraatioviestintä perustuu vuoropuheluun 

Integraation alkuvaiheessa tarvitaan tietysti viestintäsuunnitelma, aikataulut, vastuut ja yhteiset viestit. Kaikkea ei silti voi suunnitella etukäteen. 

Ihmiset kysyvät asioita, joita yksikään Q&A ei ole osannut ennakoida. Osa päätöksistä on kesken. Jotakin ei voida vielä kertoa. Silloin ratkaisevaa on, miten organisaatiossa keskustellaan. 

Henkilöstölle on voitava sanoa myös, ettei vastausta vielä ole. Samalla pitää kertoa, milloin asiasta tiedetään lisää ja miten kysymyksiä käsitellään. Erityisen tärkeää on kuunnella, mitä organisaatiossa tapahtuu. Mitä ihmiset tietävät? Mitä he olettavat? Mistä ollaan huolissaan? Millä sanoilla muutoksesta puhutaan? 

Viestinnän tehtävä ei ole vain jakaa johdon vastauksia, vaan myös tuoda johdon tietoon henkilöstön kysymykset ja havainnot. Hyvä integraatioviestintä kulkee kahteen suuntaan. 

Milloin kahdesta tulee yksi? 

Integraation onnistumista seurataan usein taloudellisten tavoitteiden, järjestelmien yhdistämisen ja organisaatiomuutosten kautta. Ne ovat tärkeitä mittareita, mutta eivät kerro kaikkea. Yksi kiinnostavimmista muutoksista tapahtuu vähitellen ihmisten puheessa. 

Alussa on kaksi yritystä, kaksi historiaa ja kaksi vahvaa käsitystä siitä, miten asiat pitää tehdä. Puhutaan meistä ja noista. 

Joskus kahdesta yrityksestä rakennetaan kokonaan uusi yhteinen organisaatio. Joskus ostettu yritys sulautuu osaksi ostajan toimintatapoja ja identiteettiä. Kummassakin tilanteessa ihmisten on löydettävä oma paikkansa muuttuneessa kokonaisuudessa. 

Vähitellen yhteiset toimintatavat alkavat löytyä. Ihmiset oppivat tuntemaan toisensa. Uusi identiteetti alkaa rakentua. Jossakin vaiheessa huomataan, että sana me tarkoittaakin jo jotakin muuta kuin integraation alussa. 

Yhteinen identiteetti syntyy arjen kokemuksista, johtamisesta ja siitä, miten ihmiset pääsevät osallistumaan uuden yrityksen rakentamiseen.

Yhteisen identiteetin rakentamiseen liittyy usein myös brändin tulevaisuus. Kumppanian Leena on käsitellyt aihetta artikkelissaan Brändistrategia yrityskaupassa: neljä tapaa onnistua integraatiossa. 

Yhteinen identiteetti syntyy arjen kokemuksista, johtamisesta ja siitä, miten ihmiset pääsevät osallistumaan uuden yrityksen rakentamiseen. Sitä ei saada aikaan yhdellä henkilöstötilaisuudella, uudella logolla tai yhteisellä intralla. 

Integraatioviestintä kannattaa aloittaa ennen kuin sitä tarvitaan 

Kumppaniassa olemme olleet mukana yritysintegraatioiden eri vaiheissa: ennen yrityskaupan toteutumista, yhdistymisen käynnistyessä ja pitkään sen jälkeen, kun kauppa on jo historiaa. 

Kokemuksemme mukaan integraatioviestinnän tärkeimpiä kysymyksiä kannattaa pohtia mahdollisimman varhain. Millaisia kulttuureja ollaan yhdistämässä? Mitä muutoksella tavoitellaan? Mitkä asiat ovat henkilöstölle ja asiakkaille erityisen tärkeitä? Millaista yhteistä identiteettiä halutaan rakentaa? 

Kahta samanlaista integraatiota ei ole. Siksi edellisen yrityskaupan viestintäsuunnitelmasta ei synny seuraavan integraation onnistumisen reseptiä pelkästään sillä, että kansilehteen vaihdetaan uuden yrityksen nimi. 

Yrityskauppa yhdistää liiketoiminnat. Onnistunut integraatio saa myös ihmiset toimimaan yhdessä. Siihen tarvitaan viestintää, joka on mukana johtamassa muutosta. 


Onko yrityskauppa suunnitteilla tai integraatio jo käynnissä? 

Autamme varmistamaan, että viestintä tukee yrityskaupan tavoitteita ja ihmisten onnistumista muutoksessa. Ota yhteyttä, niin pohditaan yhdessä, mikä ratkaisu tukee parhaiten muutoksen onnistumista.

 

Arkistot

Uutiskirje

Kerromme kavereille, miten viestintä tekee elämästä parempaa.