Strategia, joka jää mieleen ja siirtyy arkeen

Kunnissa ja kaupungeissa on strategian aika: valtuustokausittain strategiaa päivitetään ja muotoillaan uudelleen. Lakisääteisen strategiatyön tarkoitus on antaa suunta päätöksille, taloudelle, osaamisen kehittämiselle ja palveluille. Moni strategia jää kuitenkin vaille arjen tekijöiden ymmärrystä. Sytyttääkö? Koskettaako? Vaikuttaako?

Strategiatyön jälkeen alkaa tärkein työ – ymmärrys teoista. Strategiasta pitää syntyä kokemus, jota halutaan elää todeksi päivittäin. Strategia kertoo ymmärrettävästi, ketä varten olemme olemassa, mitä lupaamme ihmisille ja mitä saamme yhdessä aikaan. Millaista panosta keneltäkin odotetaan? 

Strategia on lupaus, joka synnyttää tunteita 

Kuntalaisille strategia on läsnä arjessa: päivähoidossa, koulun pihassa, liikuntahallissa, kirjaston aulassa, torilla, yritysten ympäristössä, joukkoliikenteessä ja siinä, miten päätöksiä perustellaan. 

Hyvä strategian lupaus on
– muotoiltu ihmisille, ei järjestelmälle tai prosesseille
– kirjoitettu kielellä, jota ymmärretään
– puettu tarinaksi, joka puhuttelee. 

Silloin se synnyttää tunteen: tämä on minulle. Tunne ohjaa toimintaa, joka on äärimmäisen tärkeää. Toiminnan kautta saadaan aikaan vaikutuksia, kun se tuntuu omalta eli hyvältä sisimmässä.  

Visualisointi näyttää suunnan ja tekee strategiasta muistettavan 

Monen kalvon strategiapaketti liitteineen innostaa vain ani harvoja. Kuntien ja kaupunkien elinvoima sekä veto- ja pitovoima perustuvat mielikuviin. Ihminen muistaa kuvan, tarinan ja kokemuksen – tavoitelauseet sellaisinaan eivät usein jää muistiin. 

Hyvä visualisointi 

• tiivistää olennaisen yhteen näkymään 
• näyttää suunnan, prioriteetit ja yhteiset pelisäännöt 
• on niin selkeä, että kuka tahansa voi selittää sen kahdella lauseella. 

Käytännössä se voi olla esimerkiksi: 

• Kolme ydinviestiä, joita toistetaan johdonmukaisesti. 
• Yksi kuva, joka selittää strategisen arvolupauksen. 
• Tarina: Miksi tämä on meille tärkeää, ja mitä tämä tarkoittaa arjessa?  

Kun visualisointi toimii, strategia jättää muistijäljen. Se elää keskusteluissa, päätöksissä ja kohtaamisissa. Sitä on helppo käyttää kuvituksina arjen viestinnän ja markkinoinnin erilaisissa tarpeissa. Sisäisesti tarkasteltuna jokainen organisaation jäsen ymmärtää, mitä häneltä odotetaan. 

Viestintä on strategian käyttövoima 

Monesti viestintä tuodaan mukaan vasta lopussa, kun pitäisi ”viestiä strategiasta”. Kuin sytyttäisi nuotion vasta silloin, kun ihmiset ovat jo lähteneet metsästä. 

Viestintä kuuluu strategiatyön alkuun osallistamisesta lähtien. Se varmistaa, että 

• kieli on elävää, ei hallinnollista 
• osallisuus ja vuorovaikutus on moniulotteista koko strategiatyön ajan 
• ihmiset tunnistavat itsensä strategiasta 
• strategia kestää yleisön kysymyksen: ”Entäpä minä, miten tämä näkyy minulle?” 

Ilman jatkuvaa viestintää strategia jää kuvaamattomaksi ideaksi ja palvelinkansion koristeeksi. 

Elävä strategia arjessa 

Hyvä strategia näkyy päätöksenteossa priorisointeina ja valintoina, ei vain puheina.
Se näkyy palvelujen kehittämisessä: Mitä vahvistetaan, mitä lopetetaan, mitä uudistetaan?
Ennen kaikkea se näkyy johtamisessa: Miten asioista puhutaan, miten kuunnellaan, miten luodaan yhteistä suuntaa? Se lisääntyy, mistä puhumme.  

Strategia on elävä, kun 

• sitä toistetaan systemaattisesti 
• siitä johdetaan tavoitteet ja mittarit 
• siihen palataan arjen päätöksissä 
• sen lupausten toteutumista seurataan ja avataan julkisesti. 

Hyvä strategia on rohkea teko 

Kunnallisen strategian vahvuus ei ole sen pituudessa, muotoilussa tai prosessissa.
Vahvuus on siinä, miten strategia 

• herättää tunteen 
• yhdistää ihmiset 
• luo suuntaa olemaan rohkea ja erottuva 
• saa aikaan tekoja. 

Mieleen painuva strategia merkityksellistää yhteisen matkamme. Se kutsuu mukaan kuin mukava ajomatka ja tekee näkyväksi sen, miksi juuri meidän kuntamme on hyvä paikka elää, kasvaa ja olla. Strategia luo siis mahdollisuuden onnellisuuteen – ja strategiaa tukeva viestintä tekee sen näkyväksi.