Jokainen on törmännyt joskus verkkopalveluun, josta ei oikein ota selvää: missä on valikko, miten pääsen eteenpäin, keneen voin ottaa yhteyttä? Valkoista tekstiä on saatettu latoa keltaiselle tai harmaalle pohjalle, jolloin näköhäiriö iskee keneen tahansa. Tilanne on entistä mutkikkaampi, jos ei koskaan näe näytön sisältöä tai pysty käyttämään hiirtä. Saavutettavuus on silloin tarpeen.
Suomessa on jo arviolta yli miljoona ihmistä, jotka tarvitsevat saavutettavia verkkopalveluita esimerkiksi lukihäiriön, näkö- tai kuulovamman, iän tuomien haasteiden tai erilaisten fyysisten vammojen vuoksi. Saavutettava verkkopalvelu on rakennettu selkeästi, ja sen kaikkien toiminnallisuuksien käyttö on mahdollista apuvälineillä, kuten näppäimistöllä ja näkövammaisten käyttämillä ruudunlukuohjelmilla.
Saavutettava palvelu on helppokäyttöinen
Saavutettava verkkopalvelu on havaittava, hallittava, ymmärrettävä ja toimintavarma. Värien on erotuttava ja tekstin zoomauksen toimittava. Sisällön on oltava helposti silmäiltävissä. Palvelua on pystyttävä käyttämään pelkällä näppäimistöllä. Aikasidonnaisella medialla, kuten videoilla, on oltava vastineet. Lisäksi palvelun on toimittava käytetystä laitteesta ja teknologiasta riippumatta.
Yli miljoonan ihmisen asiakaskokemuksen luulisi painavan isommassakin organisaatiossa.
Toisin kuin helposti ajatellaan, saavutettavuus on ihan kaikkien etu – samalla palvelun yleinen käyttökokemus paranee. Erinomainen kokemuksellinen blogikirjoitus saavutettavuusteoista löytyy Vincitin sivuilta.
Direktiivi velvoittaa jo
Tällä hetkellä digitaalisten palveluiden saavutettavuudessa on vielä paljon toivomisen varaa. Muutosta on vauhdittanut EU:n saavutettavuusdirektiivi WCAG 2.1, joka edellyttää kaikkia julkisia toimijoita parantamaan digitaalisten palveluidensa saavutettavuutta. Saavutettavuuslain toinen siirtymäaika täyttyi juuri, joten kaikkien julkisten ja tiettyjen yksityisten verkkopalveluiden tulisi jo olla saavutettavia.
Joskus pakko on paras motivaattori, mutta saavutettavuusasioiden olisi syytä kiinnostaa kaikkia muutenkin. Yli miljoonan ihmisen asiakaskokemuksen luulisi painavan isommassakin organisaatiossa. Aina voi asettua itse vaikkapa näkövammaisen asemaan. Miltä tuntuisi, jos et voisikaan itsenäisesti hoitaa esimerkiksi päivittäisiä pankkiasioitasi?
Itse koin lopullisen herätyksen, kun otin testimielessä käyttöön Applen VoiceOver-työkalun ja yritin saada selvää lähes päivittäin käyttämieni sivustojen sisällöstä. Ystävällinen naisääni hoki “toiminto, toiminto, toiminto”, mutta täydeksi mysteeriksi jäi, mikä toiminto olisi ollut tarjolla. Riskiä en uskaltanut ottaa ennen kuin avasin silmät. Kaikille se ei ole mahdollista.
Olemme toteuttaneet saavutettavia verkkopalveluita asiakkaidemme kanssa. Osaamme lukea direktiiviä ja tarvittaessa neuvoa, kenen puoleen kannattaa verkostossamme kääntyä. Miltä teillä näyttää, joko aloitetaan?
