Me

Projektipäällikkö Kristiinalle selkeä kieli on yhdenvertaisuuden työkalu

Kristiina Kortelainen ymmärtää selkeän ja ymmärrettävän kielen merkityksen viestinnässä. Hän tuo Kumppanian asiakasprojekteihin vahvaa suomen kielen hallintaa, johon yhdistyy liiketoiminnallinen osaaminen ja näkemys. Utelias ja tiedonjanoinen Kristiina innostuu uuden oppimisesta.

Kumppanian Kristiinalla on monipuolinen osaaminen ja kokemus eri toimintaympäristöistä. Ennen Kumppaniaan tuloaan hän on tehnyt töitä muuan muassa opetus- ja tutkimustehtävissä, järjestömaailmassa sekä kansainvälisten projektien parissa. Työt ovat vieneet hänet aina Viroon asti opettamaan suomen kieltä.

– Olen intohimoinen oppija ja haluan tehdä kaiken niin hyvin kuin mahdollista. Uuden oppiminen on aina mieluisaa, ja uusiin juttuihin perehtyminen imaisee helposti mukaansa. Jo opiskeluaikoina ahmin kursseja niin, että ensimmäinen tutkintoni paisui yli 100 opintopistettä ”liian suureksi”. Viime aikoina olen perehtynyt esimerkiksi selkokieleen, viestinnän saavutettavuuteen ja inklusiivisuuteen, kertoo Kristiina.

Kristiinalla on kaksi korkeakoulututkintoa. Hän valmistui Turun yliopistosta filosofian maisteriksi vuonna 2011 pääaineenaan suomen kieli. Tradenomin tutkinto yritysviestinnästä tuli valmiiksi vuonna 2017. Opiskelupaikkana toimi tällä kertaa Satakunnan ammattikorkeakoulu.

– Humanistinen lähestymistapa ja ihmisten ymmärtäminen ohjaavat toimintaani, mutta minulla on myös liiketoiminnallista kokemusta ja koulutusta, Kristiina toteaa.

Kielenhuollon ja kirjoittamisen ammattilainen

Kristiinan erikoisosaamista ovat suomen kieli, kielenhuolto ja kirjoittaminen. Kieli on Kristiinan mukaan kaiken ajattelun ydin ja erottamaton osa kulttuuria, jossa elämme.  Kielenhuollolla ja sen yhteisillä ohjeilla ja suosituksilla varmistetaan, että yleiskieli on yhdenmukaista ja ymmärrettävää, sillä selkeä kieli palvelee kaikkia.

– Kielenhuolto on tietoista vaikuttamista kielenkäyttöön. Kun asian ilmaisee ytimekkäästi ja luontevin lauserakentein, ei tekstiä tarvitse lukea kahdesti. Se on viestin vastaanottajan huomioimista parhaimmillaan, Kristiina painottaa.

Kristiina pyrkii karsimaan raskasta kapulakieltä, sillä kukaan ei halua lukea monimutkaista tekstiä.

– Pilkkujen ja pisteiden korjaamisen lisäksi kiinnitän oikolukiessani huomiota erityisesti bisnesjargonissa esiintyviin anglismeihin, niin sanottuun substantiivitautiin ja tilastokieleen, jotka tekevät tekstistä vaikeaselkoista ja raskasta luettavaa, Kristiina kertoo.

Kielenhuolto on tietoista vaikuttamista kielenkäyttöön. Se on viestin vastaanottajan huomioimista parhaimmillaan.

Suuri osa ihmisistä kirjoittaa nykyään työssään, mutta monella on kirjoittamisessa aloittamisen vaikeuksia tai muita hankaluuksia. Kristiinalla on antaa tähän käytännön vinkki.

– Kirjoittamaan oppii kirjoittamalla, mutta tärkeää on huomata, että kirjoittaminen on oikeastaan ajattelua. Ajattelua voi laajentaa ihan vain havainnoimalla, lukemalla, opiskelemalla ja olemassa vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Kun tekee jälkimmäisiä, saa kuin huomaamattaan aineksia kirjoittamiseen. Tärkeintä on raapustaa paperiin ensimmäinen kirjain ja antaa tekstin jatkua omalla painollaan, Kristiina neuvoo.

Huollettu viesti on saavutettava

Omassa työssään Kristiina kirjoittaa paljon, mutta hän on ollut mukana myös tekemässä brändin uudistusta, asiakaslehteä, toimintakertomusta ja markkinoinnin ja viestinnän suunnitelmaa. Sisäinen viestintä ja erityisesti sisäisen viestinnän vaikutus työhyvinvointiin kiinnostaa myös.

– Pidän vaihtelevista työtehtävistä ja koen olevani luova käytännönihminen. Nautin ideoinnista sekä rehevistä, rönsyilevistä ja syvälle pureutuvista keskusteluista. Kysyn ja kyseenalaistan. Omimmillani olen, kun pääsen yhdessä ideoimaan rennossa ilmapiirissä. Kun ajatus saa lentää vapaasti ja on lupa heitellä myös niitä älyttömiä ajatuksia, joista voikin kehkeytyä jotain erityisen hyvää, kertoo Kristiina.

Viestinnän merkityksestä kysyttäessä Kristiina nostaa esille useita eri näkökulmia.

Ihmisten monimuotoisuuden huomioiminen viestinnässä on tulevaisuudessa otettava entistä paremmin huomioon, jotta kaikki tarpeellinen tieto olisi jokaisen saavutettavissa yhdenvertaisesti.

– Viestintää tarvitaan aivan kaikkeen toimintaan. Se ei ole mikään tukitoiminto eikä se toimi itsestään. Se vaatii resursseja ja sitä täytyy johtaa, jotta se olisi tehokasta ja tulos näkyisi myös viivan alla. Ulkoisen viestinnän lisäksi on tärkeää muistaa sisäinen viestintä, joka heijastuu suoraan henkilöstön työhyvinvointiin ja siten myös tuottavuuteen – niin hyvässä kuin pahassakin, Kristiina muistuttaa.

Viestinnän avulla – ja toki myös päätöksellä olla viestimättä – luodaan myös mielikuvia yrityksestä. Jokainen viesti, sanaton tai sanallinen, rakentaa osaltaan brändiä. Kielenhuoltoon ja selkeään kieleen panostaminen sen sijaan mahdollistaa viestien laajemman tavoittavuuden.

– Ihmisten monimuotoisuuden huomioiminen viestinnässä on tulevaisuudessa otettava entistä paremmin huomioon, jotta kaikki tarpeellinen tieto olisi jokaisen saavutettavissa yhdenvertaisesti, korostaa Kristiina.

Kristiinan supervoima-alueet

  • suomen kieli ja kielenhuolto
  • sisällöntuotanto ja kirjoittaminen
  • saavutettavuus ja selkokieli
  • projektinhallinta

”Kristiina on nauravainen, empaattinen ja reilu työkaveri. Hän on monipuolinen viestinnän osaaja, joka tarkastelee asioita laajasti ja on aina valmis oppimaan uutta ja kehittymään ammatillisesti. Kristiina on taitava kirjoittaja ja tarkka sisällöntuottaja, jonka kieliosaaminen ja kielenhuoltotaito ovat kullanarvoisia.” Kumppikset

Arkistot

Uutiskirje

Kerromme kavereille, miten viestintä tekee elämästä parempaa.