Miten valitset oikeat somekanavat?

Kuuntelin taannoin muutaman eri-ikäisen naisen keskustelua somekanavista. Yksi heistä kertoi käyttävänsä Facebookia aktiivisesti, toinen välttelevänsä suurinta osaa kanavista ja kolmas kertoi liittyneensä hetki sitten Instagramiin tyttärensä vuoksi. Instagramista syntyi kiivasta väittelyä. Facebookin käyttäjä ei voinut ymmärtää Instagramin tarinoita, sillä hän koki 24 tuntia säilyvät videot ajan haaskauksena. Tuore Instagram-käyttäjä oli lähtenyt Facebookista ja kertoi ihastuneensa tarinoihin ja uppoutuvansa niiden pariin joka ilta. Somea välttelevä oli tyystin ulkona keskustelusta, sillä hän ei ymmärtänyt tarinoiden päälle ollenkaan. Naiset olivat 40–60 ikävuosien välillä ja somekanavat olivat kaikilla hyvin eri tavoin käytössä.

Kuulun itse milleniaaleihin, mutta kuitenkin niihin, jotka ovat eläneet lapsuuttaan lankapuhelimien aikaan. Liityin Facebookiin vuonna 2007 ja ensimmäisen älypuhelimen ostin vuonna 2011. Tällä hetkellä käytän aktiivisesti WhatsAppia, Instagramia ja LinkedIniä. Oman ystäväpiirini sisällä nämä kanavat ovat luontevimpia. Jos asiaa kysyisi kymmenen vuotta nuoremmilta, vastaus olisi luultavasti hyvin erilainen. Digitaalisen markkinoinnin pirstaloituminen aiheuttaa päänvaivaa varmasti monelle viestijälle. Varsinkin, kun pitäisi valita juuri ne oikeat ja kohderyhmän mukaiset somekanavat yrityksen tai organisaation käyttöön.

Strategisia liikkeitä vai harha-askeleita?

Sosiaalinen media on jatkuvasti tapetilla niin vapaa-ajalla kuin työssäkin. Kanavia tulee uusia ja niiden tehokas hyödyntäminen on usein yrityksille haastavaa. Ilman strategiaa on mahdotonta edetä tehokkaasti ja tuottavasti, ja sama pätee sosiaaliseen mediaan. Sinne tänne roiskiminen aiheuttaa enemmän harmaita hiuksia kuin päteviä tuloksia digitaalisessa markkinoinnissa. Somestrategiassa pitää ottaa huomioon muun muassa tavoitteet, kohderyhmä ja resurssit. Miksi tehdään, kenelle tehdään ja miten tehdään?

On parempi pitää yhtä aktiivista kanavaa kuin viittä nukkuvaa.

Yksi perinteisimmistä harha-askeleista tehdään, kun valitaan kaikki mahdolliset somekanavat, mutta matkan varrella unohdetaan niistä puolet joko osaamisen puutteen tai resurssien vähyyden vuoksi. Nukkuvat kanavat eivät edistä myyntiä, vaan ikävimmässä tapauksessa toimivat juuri päinvastoin. Kuka ostaisi palvelua yritykseltä, jonka Facebook on ollut hiljaa kuusi kuukautta? Strategiaa pohtimalla voidaan löytää ne tärkeimmät somekanavat, jotka otetaan haltuun ensimmäisenä. On parempi pitää yhtä aktiivista kanavaa kuin viittä nukkuvaa. Kun yksi kanava on teknisesti hallussa ja päivittyy monipuolisesti ja aktiivisesti, voidaan laajentaa toimintaa useampaan kanavaan.

Missä yleisöni on?

Käyttäjämääriltään suurimmat somepalvelut Suomessa ovat WhatsApp, Youtube ja Facebook. Suomalaisten Facebook-käyttäjien määrä on  kuitenkin laskenut huippuvuosistaan noin 2–3 prosentin verran. 13–38-vuotiaiden Facebookin käyttö on selvästi laskussa, kun taas yli 45-vuotiaiden käyttäjien osuus on nousussa. Instagram jatkaa nousuaan kaikissa ikäluokissa, mutta suurin osa sen käyttäjistä on 15–29-vuotiaita. Kun katsotaan kokonaisuutta 15–29-vuotiaiden näkökulmasta, nousee Instagram selkeästi Facebookin yläpuolelle suosituimpien kanavien listalla. Perässä tulevat Twitter, LinkedIn ja moni muu.

Onko käyttäjämäärältään iso tai laaja kanava oikotie onneen? Ei aina. Joskus pienempi kanava omaa juuri ne sinun kohderyhmäsi helmet ja sivu saa enemmän trafiikkia kuin jossain suuremmassa kanavassa. On siis syytä tarkastella asiaa monesta kulmasta ennen päätöksen tekoa. Somekanavien datan tutkiminen, tilastojen seuraaminen ja keskusteleminen kohderyhmäläisten kanssa voivat yhdessä tuottaa pohjaa kanavien valinnalle. Jokaisella somekanavalla on myös omat vahvuudet ja heikkoudet, joita on syytä vertailla valinnan yhteydessä.

Viimeinen valinta

Oikean somekanavan valintaan kannattaa käyttää myös aavistus tunnetta. Jos kanava ei tunnu omalta, ei sisältöä luultavasti synny luontevasti ja tarpeeksi säännöllisesti. Jos taas kanava sytyttää jo itsessään ripauksen luovuuden tunnetta ja innostusta, voi tunne välittyä myös kanavan seuraajille. Aidot tunteet välittyvät yllättävänkin helposti ruudun toiselle puolelle. Aktiivinen ja innokas somettaja kommentoi myös muiden tilejä ja osallistuu keskusteluun, mikä tuottaa näkyvyyttä.

Kanavan valinnan vierellä on muistettava sisältö. Millaista sisältöä kanava tulee sisältämään? Jos pääpaino on videoissa, Twitter ei luultavasti ole valinnan kärjessä. Kun valitset kohderyhmälle sopivan kanavan, tavoitteellisen sisällön ja osaat hyödyntää kanavan tuomia teknisiä ominaisuuksia, voidaan saada aikaan tuloksia.

Mikään ei ole kuitenkaan pysyvää digitaalisessa markkinoinnissa. Pyörät pyörivät kovaa vauhtia eteenpäin, joten toiminnan tarkastelu ja ravistelu on aika ajoin tarpeen. Harha-askeleita on turha pelätä, sillä parhaimmat ratkaisut löytyvät usein virheiden kautta.

Kaipaatko somevalmennusta tai sparrausapua somekanavien valintaan? Ota yhteyttä!

Lähde: Sosiaalisen median käyttäjiin liittyvä data pohjautuu Harto Pöngän julkaisemaan somekatsaukseen, jonka löydät Innowisen blogista.