Me, Yleinen

Yhteisöllinen etätyö lisää tasa-arvoa

Tässä artikkelisarjassa tuomme esiin kumppanialaisten näkökulmia etätyöstä. Tänä vuonna etätyö on muuttanut ja haastanut työelämän – olemme luopuneet tutuista tavoista ja oppineet uutta. Työyhteisön iso kuva ei kuitenkaan ole muuttunut.

Hyvä ensivaikutelma annetaan etänäkin vain kerran. Ei ole helppoa hypätä uuteen työhön täysin etänä, ja myös laskeutumisalustalta vaaditaan erityistä kimmoisuutta. Vaikka pöytä olisi täynnä tekemistä ja oma fokus kirkas, kysymyksille ja vastauksille on annettava tilaa.

Videoyhteys auttaa tutustumaan toisen persoonaan. Pelkkä ääni välittää nonverbaalista viestintää – eleitä, ilmeitä ja kehonkieltä – auttamattoman huonosti. Lisäksi rohkea kameran käyttö taklaa ahdistavan yksinpuhelun harhan, joka Teams-putkessa helposti syntyy. Aktiivinen kuuntelija osoittaa olevansa läsnä ja kiinnostunut toisesta sen sijaan, että puhuja epäilee kaikkien pudonneen langoilta tai syventyneen omiin töihinsä kesken palaverin.

Etätyö tai lähityö – onnistuminen riippuu asenteesta

Työyhteisön perusta säilyy, vaikka jäsenet vaihtuisivat. Koska meillä Kumppaniassa vapaa etätyö on ollut mahdollista pitkään, tein suurimman osan työpäivistäni kotoa käsin jo ennen koronavuoden poikkeusoloja. Omassa rauhassa sekä keskittyminen että luova toiminta onnistuvat paremmin kuin avokonttorissa.

Yhteistyön onnistuminen puolestaan on pitkälti asennekysymys. Työpöydälläni on paljon lehtiä ja julkaisuja, jotka edellyttävät tiivistä yhteyttä taittajaan. Tavallisen työpäivän jälkeen lokissa saattaakin olla kaksi tuntia puheluita AD Lauran kanssa – eikä yhteinen ääneen ajattelumme taatusti ole häirinnyt työkavereita.

Yhteinen tila ja jaettu todellisuus ovat jossain määrin illuusio myös fyysisissä kohtaamisissa.

Haastan mielelläni käsityksen kasvokkaisen kohtaamisen automaattisesta autuudesta. Yhteinen tila ja jaettu todellisuus ovat jossain määrin illuusio. Ainakin minä olen osallistunut lukuisiin palavereihin, joissa yksi ehkä miettii viikonlopun kauppalistaa, toinen vilkuilee puhelintaan, kolmannen päätä särkee ja neljäs siivoaa ”tehokkaasti” sähköpostia. Näin siis riippumatta siitä, onko alustana ollut Teams vai fyysinen neukkari.

Kuluneen vuoden uuden etätyökulttuurin voi nähdä myös lisänneen tasa-arvoa. Kun etätyö on yhden introvertin sijaan koko henkilöstön arkea, epävirallinenkin tieto liikkuu sähköisissä kanavissa eikä käytäväkeskusteluissa. Pitkänmatkalaisen ei tarvitse autoilla kolmea tuntia päivässä, ja lounastunnilla voi vaikka valmistaa perheen päivällisen.

Viestinnän onnistumisella ja omalla asenteella on valtava merkitys. Jurnutanko palavereissa passiivisesti hiljaa vai kutsuisinko työkaverin tänään oikein kahville? Ollaan toisillemme ihmisiä myös ruutujemme takaa.

Etätyö lisää ymmärrystä

Ihmiset ovat erilaisia ympäristöstä ja työvälineistä riippumatta. Yhteistä ideaalia ei välttämättä löydy, mutta kaikille tekee hyvää asettua toisen asemaan. Siinä auttavat selkeä, aktiivinen viestintä ja dialogin lisääminen. Olen sivunnut samoja aiheita syksyn mittaan LinkedInissä. Jatketaan keskustelua!