Vastuullinen yritys tekee hyvää, mutta missä on vastuullisuusviestintä?

Yksikään yritys ei pian pärjää markkinoilla olematta vastuullinen, olemme mekin toistaneet jo hyvän aikaa. Tottahan se on, ovat monet huomanneet. On vaikeaa enää löytää haastattelua, verkkosivua tai yritysesittelyä, jossa ei todettaisi yrityksen olevan, no, vastuullinen. Hieno homma, eikö niin! Vai unohtuiko jotain, kuten aito vastuullisuusviestintä?

Valitettavasti liian monissa tapauksissa vastuullisuuden perusteita on vaikeaa löytää verkkosivuilta tai edes suoraan yrityksestä kysymällä, mikä ei jätä asiakkaalle hyvää kuvaa. Opiskelen parhaillaan työn ohessa ympäristötiedettä Turun avoimessa yliopistossa, ja vastuullisten yritysten taustoja opiskelukavereiden kanssa penkoessamme olemme todenneet, että tämä on yllättävän yleistä.

Selitysmalleja on kaksi: Ehkä yritys on ummistanut silmänsä oman toimintansa haitallisilta vaikutuksilta ja keskittynyt kapeasti kiillottamaan yhtä kulmaa. Todennäköisempää on, että yrityksessä tehdään oikeita asioita oikealla järjen ja tunteen palolla, muttei osata kertoa niistä eteenpäin.

Aito vastuullisuusviestintä perustuu aina oikeaan, avoimeen dataan ja faktaan.

Molemmissa tapauksissa aito vastuullisuusviestintä on tärkeää. Se ei ole viherpesua tai vastuulliselta kuulostamista, vaan perustuu aina oikeaan ja avoimeen dataan ja faktaan. Ensin tarvitaan – mieluiten tutkimukseen perustuvia – tekoja, sitten niistä viestimistä.

”Siinä ei kukaan menetä mitään, jos kertoo muille, miten on itse tämän asian ratkaissut”, totesi Suomen Ympäristökeskuksen johtaja, professori Jyri Seppälä vastikään Kuntalehden podcastissa. Seppälän mukaan valtiotasolla ei täysin ymmärretä kuntien merkitystä ilmastotyössä, etenkin valtion tavoitteiden mukaisten päätösten toimeenpanijana. Usein ajatellaan toimenpiteistä koituvia kuluja ja lisäpanostusten tarvetta, vaikka pitäisi ajatella esimerkiksi uusien mallien synnyttämiä työpaikkoja ja kansantaloudellista hyötyä.

Vastuullisuusviestintä sai vauhtia koronaviruksesta

Maailmanlaajuiseksi pandemiaksi levinnyt uusi koronavirus on laittanut nopeasti uusiksi yritysten ja yksilöiden arkea sekä maailmantalouden tilaa. Tilanne on hyvin huolestuttava, ja huolestuttavammaksi sen tekevät tulevaisuuden näkymät. Arvioiden mukaan ilmastonmuutos tulee lisäämään merkittävästi sekä nykyään esiintyviä trooppisia tauteja että täysin uudenkaltaisia, herkästi tarttuvia viruksia. Erilaisista rajoituksista voi tulla arkipäivää myös pitkällä tähtäimellä.

Koronavirus on suuri yhteiskunnallinen ja inhimillinen kriisi, vaikka ilmastolle se on hieman yllättäen tarjonnut hetkellistä helpotusta. Helsingin Sanomat uutisoi jo maaliskuun alussa, että Kiinan hiilidioksidi- ja typpidioksidipäästöt ovat vähentyneet radikaalisti epidemian seurauksena. Lentoja on peruttu pitkäksi aikaa, teollisuutta ja liikkumista rajoitettu.

Kun virus joskus voitetaan, koittaa uusi totuuden hetki. Ilmastonmuutos, biodiversiteettikato ja muut ihmisen aiheuttamat ympäristöongelmat eivät ole kadonneet minnekään. Organisaatiot suosivat nyt viisaasti matkojen korvaamista etäneuvotteluilla ja kotona tehtävää etätyötä. Monissa asiantuntijatöissä kyse on lopulta aika kevyestä työkulttuurin uudelleenmuotoilusta. Maapallon näkökulmasta samaa tietä kannattaisi jatkaa myös laajojen rajoitusten poistuttua – ja sitten viestiä ratkaisun tuottamista hyödyistä.

Kenties alamme koronaviruksen myötä pohtia ripeämmin sitäkin, onko tuotantoketjujen ulkoistaminen ja keskittäminen muutamaan Kaukoidän maahan kaikin puolin järkevää, kestävää ja vastuullista toimintaa. Ketjujen lyhentäminen ja tuominen lähemmäs, esimerkiksi huomattavan puhtaan suomalaisen teollisuuden piiriin, on ilmastoteon lisäksi järkevää varautumista poikkeustilanteisiin. Jälleen viestinnän arvoinen asia.

Listasitko jo monta asiaa, joissa organisaationne on hoitanut hommat hienosti, mutta kertonut siitä huonosti? Kumppania on aidosti hyvien puolella. Viestintää tarvitaan nyt erityisen paljon. Anna meidän auttaa ja ota yhteyttä jo tänään.