Kumppanian kuntakuiskaaja Pia Hirvonen lukee Kuntalehteä rentoutumismielessä ja on tehnyt vuosikymmeniä töitä kuntasektorin sisäisen ja ulkoisen viestinnän sekä asiakaskokemuksen parantamiseksi. Hän korostaa, että kunta elää viestinnästä – hyvä hallinto ja tulevaisuuteen katsova johtaminen ovat kiinteästi naimisissa viestinnän kanssa.
Yhteen hiileen puhaltavat asukkaat, yritykset ja kunnan työntekijät luovat ympärilleen positiivista poreilua, joka sosiaalisen median aikakaudella ottaa nopeasti siivet alleen ja herättää huomiota naapurikunnassakin. On kuultava kuntalaisten arkea ja tunnistettava sieltä ne tekijät, jotka juuri meillä ovat hienosti.
Alkusyksystä otsikoihin nousi Oulun kaupungin päätös perustaa kaupunkia positiivisessa valossa esittelevä verkkomedia. Mun Oulu -nimeä kantava verkkomedia päivittyisi vuorokauden ympäri ja saisi rahoituksensa kaupungin budjetista. Unohdetaan tässä hetkeksi journalistiseen etiikkaan liittyvät määrittelykysymykset, jotka ovat tapahtumasarjan aikana aiheellisesti puhuttaneet, sillä asian ydin on lopulta muualla.
Aiheesta nousseen keskustelun jälkiaalloissa viestintäjohtaja Mikko Salmi nimittäin kuvasi Mun Oulua ennen kaikkea identiteetti- ja ilmiömediaksi, joka ”keskittyy paikallisiin ilmiöihin, tapahtumiin, asuma-alueisiin ja ihmisiin” sekä avaa kunnallisen päätöksenteon prosesseja. Salmen mukaan ”uutisointi jää varsin kapeasti vain pelkän päätöksenteon uutisoinniksi, ja prosessit unohtuvat”.
Miksi jokainen kunta tarvitsee oman median?
Kuntaviestinnän tehtäväksi on perinteisesti ymmärretty kuntalaisten tiedottaminen heidän elämäänsä koskevista asioista. Yksipuolinen ja mekaaninen kapulakielisten tiedotteiden laatiminen on ehkä riittänyt menneinä vuosikymmeninä, kun kunnan väestöpohja on pysynyt suhteellisen samana sen omista toimenpiteistä riippumatta.
Tänään on eri tilanne. Tulevaisuudessa vetovoima- ja pitovoimakilpailujen tahti vain kiihtyy. Tuoreimpien arvioiden mukaan vain kolme kaupunkiseutua Suomessa kasvattaa vetovoimaansa ja asukaslukuaan pitkällä tähtäimellä, muissa tahti hiipuu.
– Näillä sadoilla kunnilla on tuhannen taalan paikka ja samalla eloonjäämistaisteluun vertautuva pakko taistella kehitystä vastaan nyt, Kumppanian johtava asiantuntija Pia Hirvonen korostaa.
Pyrkimys hallita olemassa olevan median toimintaa on vanhanaikainen ja varsin tehotonkin tapa. Paikallislehti kirjoittaa, mitä kirjoittaa, ja uutisoi kunnan päätöksistä ja leikkauslistoista, kuten uutisoi. Sen voivotteluun ei kannata energiaansa tuhlata. Kuntalaisten kannalta on paljon tärkeämpää, että heidän elämäänsä vaikuttavat päätökset ovat ymmärrettäviä ja pitkällä tähtäimellä hyväksyttäviä.
Uimahallin maksuja pitää ehkä korottaa nyt, jotta oman lapsen koulussa ryhmäkoot pysyvät maltillisina. Kunta voi tehdä kipeältä tuntuvan kertainvestoinnin vaikkapa moderneihin tietoliikenneverkkoihin tai uusiutuvan energian mahdollistavaan teknologiaan, jotta yritykset eivät karkaa sen alueelta ja vie mukanaan vanhusten hoitoon tarvittavia verotuloja. Kaikkia tällaisia päätöksiä on suositeltavaa avata kunnan omassa mediassa – vaikka valtuuston kiertävän blogivuoron tai viranhaltijoiden omaperäisten tubevideoiden muodossa.
Riippumattomaan journalismiin pyrkiminen ei suinkaan ole ainoa vaihtoehto, kun kunta haluaa olla persoonallinen, toimiva ja tarkoitustaan palveleva media. Vertaissuositukset valloittavat, ja positiivinen kuhina vetää puoleensa lisää positiivista kuhinaa. Kuntien on kuitenkin toimittava nyt, tai viimeinen sammuttaa valot.
Teemme tiivistä strategiatyötä ja arjen viestintää useiden kuntien ja kaupunkien kanssa. Käännetäänkö teidänkin vahvuutenne voitoksi? Ota yhteyttä Piaan, ja sovitaan juttutuokio.
Kuva: Dreamstime
