Kunnissa eletään kimurantteja aikoja. Väki pakkautuu kasvukeskuksiin ja pienet sekä keskisuuret kunnat miettivät kuumeisesti olemassaolonsa merkitystä ja kilpailuvalttejaan. Väki ikääntyy. Sote-kulut nousevat, syntyvyys laskee ja väki kaikkoaa. Niin, kaikkoavat mokomat niihin kasvukeskuksiin.
Suurimmassa osassa suomalaisia kuntia on niitä asioita, jotka ovat merkityksellisiä kuntalaisille. Asioita, jotka synnyttävät vetovoiman, luovat pitovoiman ja takaavat elinvoiman. Asioita, joista hyvä elämä koostuu ja onnellisuus versoaa. Suomihan on maailman onnellisin kansa. Meitä onnellisia on siis paljon – eikä kaikki onni ole siellä kasvukeskuksissa. Ainakaan vielä.
Mitä Maslow tuumaisi kuntien kilpailukyvystä?
Maslowin kehittämän tarvehierarkian mukaan ihmisellä on viidenlaisia tarpeita, joita kuvataan eräänlaisina kehittymisen portaina. Ensimmäisenä ovat fysiologiset tarpeet, joihin kuuluvat ruoka, juoma, seksuaalisuus ja sen sellaiset perusasiat. Kun perustarpeet on tyydytetty, ihminen kaipaa turvallisuutta. Turvallista ympäristöä, puolisoa, kotia ja vakaata taloutta.
Saavutettuaan jonkinlaisen turvallisuuden tunteen syntyy liittymisen tarve. Kaivataan yhteisöllisyyttä. Tunnetta, että kuulumme johonkin. Luonnollisesti yhteisöllisyyden myötä ihmiselle syntyy tarve olla arvostettu. Haluamme, että meitä arvostetaan, ja näin voimme arvostaa myös muita. Hierarkian viides taso on itsensä toteuttamisen tarve. Se on halua kehittyä osaajana ja ihmisenä, tulla paremmaksi.
Millä sanoin kuvaamme kulttuurimme arvoja?
Kuntien näkökulmasta kaksi ensimmäistä tasoa on peruspalvelua, lakisääteisiä perustehtäviä. Kunnan omaleimainen identiteetti perustuu puolestaan niitä seuraaviin kolmeen tasoon. Siellä määrittyy, millainen yhteisömme on ja millainen kulttuuri meille syntyy ihmisistä. Millä sanoin kuvaamme kulttuurimme arvoja? Mitä kunnassa arvostetaan ja miten se näkyy? Vetovoima syntyy, kun kunnan kehitys ja sen asukkailleen tarjoamat mahdollisuudet tulevat näkyviksi.
Kuntien menestystekijät, joita on sukupolvien ajan rakennettu kenties vuosikymmeniä, ovatkin aivan silmiemme edessä – arjessa, jossa elämme.
Mene huoltoaseman parlamenttiin tai uimahallin saunaan. Siellä tiedetään, mikä tässä päivässä on parasta ja mikä viime viikossa. Huolellinen osallistuminen ja kuunteleminen paljastavat, mistä hyvät palvelut rakentuvat, mistä syntyy lapsiperheen arjen helppous ja mitä hyvät harrastusmahdollisuudet tarkoittavat käytännössä.
Jokaisella on tarinansa. Ne kertovat pitovoimasta. Ne tarinat on syytä kerätä.
Pian kirjoitus on julkaistu Kankaanpään Seudussa 1.4.2019.
Kumppania auttaa löytämään sen tarinan, joka ansaitsee tulla kuulluksi. Kysy lisää.
