Mitä tuumaisit, jos iso joukko poliitikkoja vaatisi sinulle julkisen sektorin tuottamaa ruokaa? Sanoisivat, että näin on parasta, koska et kuitenkaan osaa itse valita viisaasti. Kiihkoaisivat, että maantalousyrittäjät ja ruokateollisuus rikastuvat ansiotta. Mitä jos ne ryökäleet tarjoavatkin jotain muuta kuin pottua ja possua? Uskottelisivat, että vain julkisen sektorin työntekijät ovat jotenkin sielukkaampia ja pystyvät ruokkimaan pyyteettömimmin.
Mikä on oikea valinta? Onko se helppo vai harkittu? Joku arvostaa tunnetta. Toinen järkeä. Kolmas kilauttaa kaverille. Järjestelmä tarjoaa valinnan avuksi myös ammattilaisen. Pitäisikö valita se, josta itse kokee saavansa apua vai se, joka tilastollisesti toimii parhaiten. Yksi haluaa minkä tahansa palvelun heti, ja toinen haluaa odottaa sitä tiettyä. Juttelimme juuri naperon kanssa säästämisestä. Hän halusi tietää, miksi rahoja säästetään. Kysyin, haluaako hän nyt rahoillaan nopeasti jotain pientä vai myöhemmin jotain suurempaa. Hän halusi miettiä ja puolen tunnin kuluttua kuiskasi korvaan valitsevansa myöhemmin jotain suurempaa.
Kohta voit valita naapurisi tuottaman, kotimaisen lähipalvelun tai kansainvälisin pääomin rahoitetun etäpalvelun. Tai toisin päin. Voit kysyä Avainlippua, vero- tai hiilijalanjälkeä. Voit luottaa kunnallispoliitikkosi tai suosikkiartistisi valintaan. Vertailuun löytyy asiakastyytyväisyystutkimusta, komplikaatio- tiheyttä tai aiempien suoritteiden määrää. Moni valitsee lähimmän, halvimman, tutuimman tai sen, jolla on hauskimmat mainokset tai kutkuttavin brändi. Minut valloittaisi klassisella asiakaspalveluhenkisellä osaamisella, hymyllä ja skandinaavisella sisustuksella. Mielellään jotain viherkasveja ja rauhallista musiikkia. Oleellista kuitenkin on systemaattinen palvelu- tai arvolupauksen lunastaminen.
Määritteleekö valintaani akuutti angiina vai huoli jostain vakavammasta? Renkaanvaihtoa, huoltoa tai katsastusta valitessani ratkaisevaa on kahvi, lehdet ja odotushuoneen tunnelma, jos hinnassa ei ole merkittävää eroa. Skandinaavista sisustusta odottelen edelleen. Toimenpiteen kliinisestä laadusta minulla ei ole mitään käsitystä. Vaihdan palveluntarjoajaa, jos ongelmia ilmenee.
On se vaikeaa. Silti ihanan inhimillistä ja mahtavaa, sanon minä.
Tervetuloa valinnanvaikeus!
Leenan kolumni on julkaistu Satakunnan Kansassa 25.1.
Kuva: Shutterstock
