Yritysten vastuullisuusraportointiin on tiedossa merkittävä muutos. Pari vuotta palvellut VSME-standardi (Voluntary Sustainability Reporting Standard for non-listed SMEs) väistyy, ja tilalle tulee uusi vapaaehtoisen kestävyysraportoinnin malli, joka tunnetaan nimellä VS-standardi (Voluntary Standard). Uudistus ei ole pelkkä nimenmuutos, vaan samalla tarkentuvat sekä standardin kohderyhmä että raportointivaatimukset.
Jos yrityksesi on jo ehtinyt valmistautua VSME-raportointiin tai julkaista vastuullisuuskatsauksen sen mukaisesti, olette pitkällä. Nyt on hyvä hetki hienosäätää raportoinnin rakenne ja sisällöt vastaamaan uutta standardia.
Mikä muuttuu VSME- ja VS-standardin välillä?
VSME suunniteltiin alun perin listaamattomille pk-yrityksille. Uusi VS-standardi on tarkoitettu kaikille yrityksille, jotka eivät ole pakollisen ja raskaan kestävyysraportoinnin (ESRS/CSRD) piirissä. Samalla raportointivaatimuksia on kevennetty erityisesti pienimpien, alle 10 työntekijän mikroyritysten kohdalla.
1. Mikroyrityksille kevennetty kokonaisuus
Suurin käytännön muutos liittyy raportoinnin moduuleihin. Jatkossa perusmoduuli (B-moduuli) on tarkoitettu ensisijaisesti mikroyrityksille, joissa työskentelee alle 10 henkilöä. Yli 10 työntekijän yritysten odotetaan raportoivan laajennetun moduulin (C-moduuli) mukaan. Selvää lienee, että yrityksen vastuullisuusriskit ja raportointitarpeet eivät ole yksi yhteen linjassa henkilöstömäärän kanssa, mutta sillä mennään. Ainakin toistaiseksi.
2. Alle 10 työntekijän yrityksiltä ei edellytetä kaikkia ympäristötietoja
Jatkossa myös B-moduulin sisällä osa kategorioista (B3, B6, B7) on vapaaehtoisia alle 10 työntekijän yrityksille. Käytännössä tämä tarkoittaa, että pienimmät yritykset voivat halutessaan julkaista VS-standardia noudattavan kestävyysselvityksen ilman energiankulutuksen, päästöjen tai veden- ja materiaalienkäytön raportointia. Kevennyksestä huolimatta tiedot voivat kuitenkin olla olennaisia asiakkaille, rahoittajille tai yrityksen omalle kehittämistyölle.
3. Päästöraportointi yksinkertaistuu, mutta Scope 3 kannattaa
Yksi näkyvimmistä muutoksista koskee kasvihuonekaasupäästöjen raportointia. Uudessa VS-standardissa Scope 3 -päästöjen raportointi on kaikille yrityksille periaatteessa vapaaehtoista. Reaalimaailmassa arvoketjun päästöjen merkitys ei tietenkään ole vähentynyt – monilla toimialoilla ne muodostavat suurimman osan yrityksen kokonaisilmastovaikutuksista. Scope 3 -päästöjen selvittäminen ja raportointi on siis edelleen suositeltavaa.
4. Ilmastosiirtymäsuunnitelma koskee monia
Jos yritys toimii ilmastovaikutuksiltaan merkittävällä toimialalla, sen tulee raportoida ilmastosiirtymään liittyvistä tavoitteistaan ja suunnitelmistaan. Ellei varsinaista siirtymäsuunnitelmaa vielä ole, yrityksen tulee kertoa, millä aikataululla sen laatiminen on suunnitelmissa.
Käytännössä vaatimuksen piiriin kuuluu suuri joukko suomalaisia yrityksiä, sillä merkittäviksi toimialoiksi luokitellaan muun muassa:
- teollisuus
- rakentaminen
- kuljetus ja logistiikka
- kauppa
- energia-ala
- vesihuolto ja jätehuolto
- maa- ja metsätalous
- kiinteistöala.
5. Henkilöstöraportointiin tulee täsmennyksiä
Työvoimaan liittyvät tiedot säilyvät tärkeänä osana raportointia, mutta joitakin muutoksia tulee. Henkilöstön vaihtuvuus siirtyy perusmoduulista laajennetun moduulin C5-kategoriaan. Johtotason sukupuolijakauman raportointi muuttuu vapaaehtoiseksi. Työturvallisuudessa kuolemantapauksista on raportoitava vain silloin, jos niitä on tapahtunut.
6. Ihmisoikeuksien huomioiminen tarkentuu
VS-standardi täsmentää ihmisoikeuspolitiikkoja koskevan osion (C6–C7) vaatimuksia. Jatkossa yrityksen on arvioitava erikseen, käsitelläänkö sen toimintaperiaatteissa tai käytännesäännöissä esimerkiksi:
- lapsityövoimaa
- pakkotyötä
- ihmiskauppaa
- syrjintää
- tapaturmien ehkäisyä
- muita olennaisia ihmisoikeusteemoja.
7. Vertailuluvut mukaan raporttiin
Moni yritys julkaisi ensimmäisen vastuullisuuskatsauksensa vuosina 2024–2026. Uuden standardin myötä jatkuvuuden merkitys korostuu. Jos yritys on raportoinut tietoja aiempina vuosina, myös vertailutiedot on sisällytettävä seuraavien vuosien raportteihin. Vastuullisuustyön arvo syntyy siitä, että kehitystä voidaan tarkastella useamman vuoden aikajänteellä.
VS-standardin arvoketjurajaus ei poista tietopyyntöjä
Yksi paljon keskustelua herättänyt muutos liittyy arvoketjurajaukseen. Tilikaudesta 2027 alkaen suuret CSRD-raportointivelvolliset yritykset saavat pyytää omaa kestävyysraportointiaan varten toimitusketjultaan lähtökohtaisesti vain VS-standardin pakollisia tietoja. Käytännössä rajaus jäänee kosmeettiseksi, sillä muihin kuin kestävyysraportoinnin tarpeisiin yritykset saavat kerätä tietoja arvoketjustaan vapaasti.
Nyt on hyvä hetki valmistautua
Hyvin laadittu vapaaehtoinen kestävyysselvitys tai vastuullisuuskatsaus auttaa vastaamaan asiakkaiden, rahoittajien ja yhteistyökumppaneiden tietotarpeisiin sekä tekee yrityksen vastuullisuustyön näkyväksi. Samalla se luo pohjan vastuullisuuden systemaattiselle kehittämiselle.
Monella yrityksellä iso osa tiedoista löytyy jo valmiiksi esimerkiksi henkilöstö-, energia- ja talousjärjestelmistä, joten alkuun pääsee helposti.
Mikä parasta, raportin ei vieläkään tarvitse näyttää kuivalta tekstimassalta. Se voi olla myös visuaalisesti inspiroiva ja houkutella lukemaan, sillä esitystapa on suhteellisen vapaa.
Olemme toteuttaneet lukuisia vastuullisuuskatsauksia ja VSME-standardin mukaisia vastuullisuusraportteja erilaisille organisaatioille. Ota yhteyttä, niin etsitään teille sopiva ratkaisu. Voit myös tutustua tarkemmin VS-raportointiin ja Kumppanian muihin vastuullisuusviestinnän palveluihin.
